maanantai 27. lokakuuta 2014

Yhteisötaideterapiaa



Tänään oli yhteisötaideterapeuttini viimeinen tunti ja katselimme teoksia, joita olen tämän vajaan vuoden aikana maalannut hänen tunneillaan. Juttelimme maalauksista ja annoin palautetta tunneista.

Hän kysyi sitten, mistä maalauksesta pidän eniten, mikä on sitä ominta minua ja valitsin tuon yllä olevan nopeasti maalatun luontokuvan, jonka hutaisin eräällä tunnilla vanhan Lapinmaasta kertovan viisun säestäessä työskentelyäni. . .

 Terapeutin tunnit ovat olleet minulle tosi merkityksellisiä ja odotettuja. Olen iloinen, että voin jatkaa näiden yksityistuntien jälkeen hänen ryhmässään vuoden loppuun.

Ihanaa hänen palautteessaan oli runo, jonka hän kirjoitti niistä sanoista, joita käytin palautteessani hänelle - niinkuin leikkaa liimaa periaatteella, minun sanojani järjestellen.


Alku tuli sopivasti,
    kiva kokeilla uutta,
        aina on ollut uutta.

   uusia värejä
        taidepäivä
ottaa värit esille ja ruveta maalaamaan
    - maalaamaan
          päivät pääksytysten

se on helppoa olemista
jaksaa ajatella tulevaisuutta
    eteenpäin
se on mahtava juttu

siinä se kasvaa
        siemen

mitä siitä tulee, mitä kasvaa
uusia värejä
    helppoa olemista

se on mahtava juttu


Keväällä olin aika masentunut ja mietin aika synkkiä ajatuksia. Siihen tuli tieto, että voin aloittaa työskentelyn yhteisötaideterapeutin kanssa. Ajattelin, että odotan ja katson, mitä tunnit hänen kanssaan tuovat elämääni. Siirsin surkeata itsemurhasuunnitelmaani parilla viikolla eteenpäin.

Kolmen taidetunnin päästä en enää muistanutkaan synkkiä ajatuksiani vaan aloin maalata ja odottaa syksyn tunteja. Kesä meni helteessä hikoillen ja nautiskellen aurinkoisista päivistä. "Se oli helppoa olemista. Mikään ei stressannut mieltä", kerroin terapeutille tänään.

Taidetunnit ovat antaneet minulle paljon aiheita ilmaista itseäni maalaten, mikä tuottaa voimavaroja arkisiin päiviin. Lupasin jatkaa taidetunteja itsekseni tai ehkä jonkun kaverini kanssa. Ainakin siinä ryhmässä, jota hän vetää vuoden loppuun asti, ajattelin ruveta käymään perjantaisin. Se olkoon viikkojeni taidepäivä.



Tämän maalasin kesällä 2014. Se ei mahtunut skannerini lasille, joten se on leikkautunut reunoistaan, mutta saahan tuosta jotain selvää. Se kuvaa mieleni maisemaa ja silloista tunnelmaani elämääni kohtaan. Aloitin maalata tätä paperia, jota olin pitänyt suttupaperina ja kokeillut värejä sille ja se oli aluksi vain värien sutaisuja. Kun maalasin lisää, muotoutuivat ihmiset, portaat, kirkko, puita ja muurahaisia. Mitähän tälle työlle antaisi nimeksi? Onko ehdotuksia?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!