Kas vain, julkisesti blogiani on uskaltautunut lukemaan jo niin moni, että hirvittää. Toisaalta olen imarreltu. Enpä olisi pari kolme kuukautta sitten uskonut, että jaarituksiani viitsii yksikään julkisesti tunnustautua lukemaan.
Kiitos teille lukijani! Päivä tuntuu heti paremmalta, kun edes täällä blogissa olen tullut nähdyksi. Sillä sitähän minä kaipaan, etten hukkuisi kotimme hiljaisuuteen. Olette kommentoineet ystävällisessä hengessä. Siitäkin kiitos! Olisi kamalaa saada jotain kovaa negatiivistä kritiikkiä tai mollausta kommenttina kirjoituksiini. Olisi varmaan kirjoitettava tuonne marginaaliin, että blogini on kommenttiystävällinen, mikäli kommenttisi on hyväntahtoinen.
Olen aika herkkänahkainen, mutta sitkeä. Pahoitan mieleni helposti, mutta toisaalta siedän pahaa oloa aikalailla. Minulla on ollut pahaa oloa niin usein ja siinä määrin, että päivä jolloin on hyvä olo, tuntuu juhlalta ja kerron siitä silloin kaikille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!